John oli nuori aikuinen, kun hän muutti perheensä muuton myötä Suomeen. Hän päätyi aloittamaan opiskelunsa Nettiperuskoulussa. Nyt pari vuotta myöhemmin John pohtii oppimaansa ja kokemaansa. Hänellä on myös tärkeä viesti muille Nettiperuskoulun opintoja harkitseville.
Miten englanninkielisestä maasta kotoisin oleva nuori päätyi Nettiperuskouluun? John asui aiemmin englanninkielisessä maassa ja kävi parhaillaan yläkoulun viimeistä luokkaa, kun perheen muutto Suomeen tuli ajankohtaiseksi: “Vanhemmat päätyivät muuttamaan Suomeen ja selvisi, ettei englanninkielisiä kouluvaihtoehtoja ole Suomessa paljon eikä tällainen kouluvaihtoehto pakosti mahdollistaisi Suomessa yliopistossa opiskelua. Vaikka olin jo aiemmassa asuinmaassani opiskellut peruskoulun lähes loppuun, minulle suositeltiin Suomessa peruskoulun suorittamista alkuun, sillä kielitaito ei riittänyt lukiotasoisiin tehtäviin.” Alkoi erilaisten vaihtoehtojen tutkiminen. “Saimme kuulla toiselta perheeltä Nettiperuskoulusta. Päätin aloittaa opinnot, vaikka suomen kielen taitoni oli vielä alkeellinen. Ensikosketukseni Nettiperuskouluun oli pääsyvaiheen henkilökunta. He olivat mukavia ja ymmärtäväisiä. Pian kirjauduin Muikkuun ensimmäisen kerran ja tuli mukava fiilis siitä, että oppimisympäristö vaikutti hyvin suunnitellulta. Ensimmäinen kurssini oli ot1 eli opiskelutaitoja ja ammatinvalintaa koskeva kurssi. Kieli oli kivan yksinkertaista ja taitotaso sopiva, ja oli kiva käydä läpi omaa opintopolkua siihen asti – se oli hyvä aloitus uudella, vieraalla polulla ja opin paljon.”
Etäopiskeluun rutiinia kävelyistä ja viikkotavoitteista
Koneen äärellä opiskelu oli Johnille tuttua korona-ajoilta, eikä itsenäinen opiskelu tuntunut pahalta. Johnin mielestä on olennaista, että etäopiskelun vastapainoksi on vapaa-ajalla kavereita, joita nähdä. Johnille on jo muodostunut vahvat, omat rutiinit opiskeluun, vaikka vapauttakin on. “Etäopiskelupäiväni ovat vapaamuotoisia. Opiskelu on päätoiminen aktiviteettini eli en käy töissä tällä hetkellä vaan keskityn täysillä opintoihin. Etäopiskelussa pidän siitä, että saan herätä hieman myöhemmin ja saan paljon unta. Uni on kuitenkin nuorelle aikuiselle tärkeää”, pohtii John ja lisää hymyillen, ettei halua paljastaa tarkkaa heräämisaikaansa – hommat tulee kuitenkin tehdyksi ja se on tärkeintä. “Suhtaudun opiskeluuni aika vapaamielisesti, kunhan vain tehtävät ja kurssit etenevät. Opiskelen yleensä noin 3-4 tuntia päivässä jakaen tunnit niin, että käyn päivällä opiskelutuntien välissä kävelyllä poiketen usein kirjastoon tai lähikauppaan. Opiskelen siis aamulla ja iltapäivällä.” John tykkää asettaa itselleen viikoittaisia tavoitteita päättäen viikon alussa, mitkä tehtävät saa valmiiksi kyseisellä viikolla. “Päätän, että nämä tehtävät suoritan tällä viikolla ja etenen niissä vapaasti. Kyllä ne yleensä tulee suoritetuksi viikon päätyttyä.”
Tukea, haasteita ja motivaatiota pienistä askeleista
Parasta opinnoissa on Johnin mielestä ollut opettajien tuki, opinto-ohjaajat, opiskelun joustavuus ja materiaalien käytännöllisyys. Avun pyytämisen John on kokenut helpoksi: opetushenkilökunta on ollut avuliasta ja mukavaa.
Hän on myös nauttinut elämäntilanteessaan siitä, että on saanut rauhassa keskittyä oppiaineiden opiskeluun. Hänen mielestään Nettiperuskoulussa opiskeluun ei liity sosiaalista draamaa, jota perinteiseen lähikouluun voi liittyä. “Tiedän, että osalle tämä voi olla myös syy hakeutua Nettiperuskouluun. Minulle tämä ei ollut syy hakea Nettiperuskouluun, mutta ymmärrän nyt hyvin, että osalle se voi olla.” John valitsi Nettiperuskoulun, sillä ajatteli Nettiperuskoulussa opiskelevan monenlaisia opiskelijoita ja koki elämäntilanteessaan tämän joustavuuden tärkeäksi.
Johnin pariin vuoteen Nettiperuskoulussa on mahtunut monenlaista – vaikeitakin hetkiä on osunut tielle. Oman elämän ajoittaiset vastoinkäymiset ja haasteet vaikuttavat tietenkin opiskeluun ja motivaatioon. “On ollut kuukausia, jolloin en ole saanut mitään tehtäviä tehtyä. Kuitenkin opinto-ohjaaja, kuraattori ja koulun ulkopuolinen tuki on auttanut omaksumaan taas opiskelurytmin ja etenemään.” Johnille onkin kertynyt hyviä toimintatapoja, joilla saada opiskelut rullaamaan sujuvasti: “Jos minulla on vaikeuksia opiskelun aloittamisessa, koitan perehtyä opiskeluun esimerkiksi lempiaiheen parissa tai yritän saada ainakin yhden tehtävän tehdyksi, edes sen kurssin helpoimman tehtävän. Motivaatio nousee jo tässä kohtaa usein hieman. Ehkä en saa mitään muuta tehtyä, mutta jo yksi tehty tehtävä luo etenemisen tunnetta. Motivaatio tulee tehtäviä tekemällä, ei sopivaa opiskeluhetkeä tai motivaatiota odottamalla.”
Yhteisöllisyys opinnoissa
John kertoo, että hän on tietoisesti päättänyt vaikuttaa opiskelun yksinäisyyteen osallistumalla opiskelijakuntaan ja olemalla siellä hyvin aktiivinen: “Meillä opiskelijakuntaan pääsevät kaikki, ilman ääniehdokkuutta, ja jokainen voi osallistua haluamallaan tavalla. Itse olen vetänyt kielikahviloita ja järjestänyt muitakin yhteisöllisiä tapahtumia. Opiskelijakunta on tärkein työväline, joka oppilaitoksella on yhteisöllisyyden edistämiseen.” Kun Johnilta kysyy opiskelijakuntatoiminnassa karttuneista taidoista, on Johnilla paljon ajatuksia. “Tottakai on karttunut taitoja! Toimintaan osallistuminen luo tiimitaitoja sekä taitoa työskennellä erilaisten ihmisten kanssa ja ratkaista yhdessä ongelmat. Se myös korostaa sosiaalisen aktiivisuuden tärkeyttä. Etenkin nykypäivänä, kun yhteiskunnassa on paljon oma-aloitteisuuden ja yhteisöllisyyden puutetta, on todella tärkeää ryhtyä käytännön toimintaan ehkäisemään sosiaalista passiivisuutta.”
Ajatuksia Suomen koulujärjestelmästä
Johnilla on kokemusta jo useamman maan koulusysteemistä. “On kiinnostavaa opiskella kouluaineita vieraalla kielellä. On myös hieman hassua opiskella omaa äidinkieltä vieraana kielenä”, John mainitsee viitaten englannin kielen kursseihin osana peruskoulun päättötodistusta. John on kiinnittänyt myös huomiota siihen, että Suomessa opiskelijoille annetaan melko paljon vapautta. “Oppilaitos olettaa opiskelijoiden huolehtivan omista asioistaan ja tämä on iso ero aiempiin kokemuksiini. Suomessa luotetaan, että opiskelijat ovat itseohjautuvaisia eikä heitä painosteta ihan yhtä paljon. Mielestäni myös Suomessa ei korostu niin paljon pänttääminen, mutta silti osaamistaso vaikuttaa olevan korkea.”
Nettiperuskoulussa opiskelijalla on paljon päätäntävaltaa omissa opiskeluissa esimerkiksi aikataulujen ja jaksamisen säätelyn suhteen. “Joskus on ollut tilanteita, että en saanut jotain suunnittelemaani tehtävää tehtyä. Jos olisin opiskellut lähikoulussa kyseisessä tilanteessa, opettaja olisi ehkä kehottanut minua tekemään tehtävän juuri tänään, vaikka en siihen pystyisi”, kertoo John päätään puolelta toiselle kallistellen selkeästi pohtien, että kaikella on puolensa. “Kyllä on joutunut hakemaan tasapainoa oman jaksamisen ja tehtävien varmuudella tehdyiksi saamisen välillä”.
Nettilukion kautta korkeakouluun
Peruskoulun päättötodistus merkitsee Johnille lukioon siirtymistä, mutta oppimisympäristö pysyy samana; John kertoo viihtyneensä Nettiperuskoulussa niin hyvin, että haluaa jatkaa toisen asteen opintoihin Nettilukioon. “Tämä oppilaitos on ollut niin mukava, että haluan jatkaa täällä ja opiskella lukion Muikussa”, John pohtii. “Nettiperuskoulun päättötodistus merkitsee tärkeää välivaihetta tällä valitsemallani, erilaisella opintopolulla. Se myös merkitsee, että en joudu suorittamaan YKI-koetta eli peruskoulun päättötodistus on todistus myös riittävästä kielitaitotasosta”, John hymyilee silminnähden tyytyväisenä.
John on pohtinut myös jo Nettilukion jälkeisiä polkuja. “Nettilukion jälkeen aion opiskella yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Tekoälymurroksen aikana harkitsen etenkin aloja, joihin tekoäly ei vaikuta niin paljon tai jossa tekoäly ei todennäköisesti vie työtä. Erityisesti haaveilen ammatista lääketieteen parissa. Tietääkseni sinne on hirveän haastava päästä. Siksi tavoitteenani on nyt saada korkeita arvosanoja. Ei kuitenkaan ole välttämätöntä päästä opiskelemaan juuri lääketiedettä. Voin kyllä jatkaa muidenkin alojen parissa. Olen joustava, mutta päätavoitteenani on lääketiede.”
Ajatuksia (kielen) opiskelusta ja yhteiskunnasta
Vaikka peruskoulun suorittaminen muulla kuin omalla äidinkielellä ei ole täysin harvinaista, pohtii John englannin kielen puhujien usein löytävän mahdollisuuden opiskella koulussa omalla kielellään englannin ollessa niin laajasti puhuttu ja käytetty. Hän kertookin omien ajatuksiensa suomen kielen pakollisuudesta olevan osittain ristiriitaiset: “En ole ihan varma, mitä ajattelen siitä, että suomen kieli on niin pakollista peruskoulun suorittamisessa. Mieluummin ei tarvitsisi lykätä opintoja kahta vuotta. Toisaalta, tämä ei ole englanninkielinen maa ja joskus pitää vain sopeutua ja tämä avaa uusia ovia.” John innostuu pohtimaan kielen oppimista uuteen maahan muuttaessa myös laajemmin: “Minun oppimistani ei kannata käyttää tyypillisenä esimerkkinä Suomeen saapuneen teini-ikäisen opiskelijan kielen oppimisesta. Olen tavallaan kieliveikko. Alan ymmärtää, että nuorina aikuisina Suomeen muuttavat ovat vaikeassa asemassa. Ei voi aina lähtökohtaisesti odottaa, että he oppivat suomea onnistuneesti vuodessa tai kahdessa samalla opinnoissa edeten ja motivaatiota ylläpitäen. Siksi minä ja perheeni olemme pohtineet, miten hyvä Nettiperuskoulun englanninkielinen versio voisi olla. Se voisi olla hyvä kotoutumistapa Suomessa asumiseen ja elämiseen ja toimia välietappina kohti suomen kielen taitoa.” John toivoo, että muutkin joustavaa opiskeluratkaisua etsivät, omatoimiseen opiskeluun kykenevät löytäisivät Nettiperuskoulun opinnot: “Kaiken kaikkiaan Nettiperuskoulussa opiskelu on tuntunut upealta ja se on sopinut tilanteeseeni hyvin. Haluaisin, että mahdollisimman moni muukin saisi saman mahdollisuuden ja kokemuksen.”
Opiskelun joustavuus heijastaakin Johnin mukaan laajemmin suomalaista yhteiskuntaa. John kokee, että Suomessa ylipäätään elämän käsikirjoitus on joustavampi kuin esimerkiksi hänen aiemmissa asuinmaissaan. Asiat eivät aina tapahdu tietyssä, normatiivisen elämänkulun järjestyksessä, vaan ihmiset voivat esimerkiksi opiskella erilaisissa oppilaitoksissa eri ikäisinä ja eri kohdissa elämänkaartaan. “Yritän sopeutua siihen ajatukseen, että ei ole pakko suorittaa tiettyä asiaa juuri samassa aikataulussa muiden kanssa, ja että ei ole ikinä liian myöhäistä suorittaa peruskoulua.”
John kokee, että hänen kielitaitonsa on kehittynyt rutkasti Nettiperuskoulun myötä. “Ylipäätään vieraaksi kieleksi opiskeleminen eli vuorovaikutus kaikilla kielitaidon osa-alueilla kyllä edesauttaa kielitaidon kehittymistä. Näissä opinnoissa luetaan ja lähetetään viestejä opettajille suomeksi. Alkuun kirjoitin varmasti osittain virheellisellä ja hyvin yksinkertaisella kielellä, mutta kehityin koko ajan ja pystyin kirjoittamaan monimutkaisempia asioita. Kielitaito kehittyy ihan luonnollisesti vuorovaikutuksesta, vaikka vuorovaikutus ei olisikaan kasvokkaista. Myös näissä verkkotapaamisissa, kun jutellaan kasvokkain vaikka ollaan etänä, kielitaitoa karttuu”, kertoo John hymyillen. “Olen tykännyt siitä, että kielitaito karttuu samalla kun opiskelen oppiaineita ja niiden aihepiirejä. Eli kielitaito lähtee tietyistä konteksteista. On luonnollisempi oppia paitsi kieltä mutta myös muita asioita samanaikaisesti. Se ei tunnu liikaa kieliopin pänttäämiseltä, vaan se on muun asian oppimista vieraalla kielellä, oppien samalla kieltä. Minulla oli Suomeen tullessani vaihtoehto, että kävisin niin ainoastaan suomen kielen oppimiseen keskittyvässä koulussa, mutta päätin hylätä sen vaihtoehdon ja perehtyä sen sijaan Nettiperuskouluun, vaikka kielitaito olikin siinä kohtaa puutteellista.”
Johnilla on rohkaiseva viesti niille, jotka harkitsevat Nettiperuskoulua: “Heittäydy vaan mukaan. Henkilöstö on tosi mukavaa ja tämä on aika joustava vaihtoehto, jossa ei ole paljon paineita. Kokeile vaan!”
Lisätietoja opiskelusta Nettiperuskoulussa
Elise Hokkanen
elise.hokkanen@otavia.fi
044 794 3273
nettiperuskoulu.fi